Laajakaista: Valoo Valokuitu tutkitusti edullisin valokuitutoimija!

Laajakaista

Laajakaistasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa joko laajakaistaisesti toteutettua modulointia, tai laajakaista-internetyhteyttä. Tällä sivustolla käsitellään erilaisia laajakaista-internetyhteyksiä.

Laajakaista-internet, eli lyhyemmin vain laajakaista, tarkoittaa niin sanotusti aina auki olevaa internetyhteyttä. Laajakaistat maksetaan yleensä säännöllisellä kuukausimaksulla, eikä maksun määrään nykyisin vaikuta Internetin käyttömäärä tai -aika. Sen sijaan siihen vaikuttaa ostetun laajakaistan nopeus, ja joissain tilanteissa käytettävissä olevan datan määrä. Suomessa laajakaistan nopeus pitäisi Viestintäviraston mukaan olla vähintään 256 kbit/s (kilobittiä sekunnissa). Epävirallisten määritelmien mukaan vähimmäisnopeusvaatimuksia voisi asettaa myös esimerkiksi sen mukaan, pystyykö käytössä olevalla internetnopeudella seuraamaan vaikkapa TV-ohjelmia internetin välityksellä laadun suuresti kärsimättä.

Laajakaista voi olla joko kiinteä yhteys kotitaloudessa, tai niin sanottu mobiililaajakaista, eli yleensä SIM-kortilla toimiva laajakaista matkapuhelimessa tai muussa mobiilivastaanottimessa. Kotitalouksissa laajakaista toimii yleisimmin kaapelimodeemin tai ADSL-yhteyden kautta, joskin näistä vain ADSL on oikeasti laajakaistainen internetyhteys. Kaapelimodeemi käyttää kaapelitelevisioverkkoa, ja siitäkin vain kapean kaistan.

Kiinteä laajakaista

Kiinteässä laajakaistassa tietoliikenne kulkee loppukäyttäjän modeemiin asti nimen mukaisesti kiinteitä väyliä pitkin. Väylinä toimivat esimerkiksi valokuitu- tai kupariverkot, tai niiden yhdistelmät. Kyse on siis maan alla tai sähkötolppien välillä, sekä talojen rakenteissa kulkevista fyysisistä kaapeleista, jotka yhdistävät internetin palveluntarjoajan ja käyttäjän. Kotonaan käyttäjät yhdistävät internetmodeeminsa joko kaapelin kautta kaapelitelevisioverkkoon, tai ADSL-yhteydellä puhelinverkkoon. Nykyisin yhä useammissa taloyhtiöissä käytetään myös HomePNA-tekniikkaa, joka tarjoaa niin sanotun ethernetyhteyden suoraan asuntoon. Tällaiset ratkaisut voivat sopia yksityiskäyttäjien lisäksi pienten yritysten tarpeisiin, joskin yleensä internetpalveluntarjoajat tuottavat yrityksille omat palvelunsa, joihin kuuluu esimerkiksi yhteiskäyttöön tarkoitettu SDSL-yhteys.

Hintojen puolesta kaapelitelevisioverkossa toimiva yhteys on monesti edullisin vaihtoehto kiinteälle laajakaistalle, jos se vain on saatavilla. Kaapeliyhteydet saattavat tosin olla alueittain jonkin tietyn palveluntarjoajan monopolin alaisuudessa, sillä fyysiset tietoliikenneyhteydet ovat monesti yksittäisen palveluntarjoajan omistuksessa ja käytössä. Ilman kilpailua hinnat voivat luonnollisesti nousta tietyllä alueella. Puhelinverkossa toimiva ADSL ei kohtaa monopolitilanteita niin usein, sillä Viestintävirasto valvoo puhelinverkostojen tilannetta, ja eri palveluntarjoajien on tarpeen tullen vuokrattava omia puhelinverkkojaan kilpailijoilleen. 2010-luvulla uudet valokuituverkot ovat yleistyneet merkittävästi etenkin suurten kaupunkien alueilla. Valokuituverkot yhdistettynä asuntoihin asti vietyihin valokuitukaapeleihin mahdollistavat jopa huippunopean 1000 Mbit/s (megabittiä sekunnissa) internetyhteyden.

Mobiililaajakaista

Mobiililaajakaistalla tarkoitetaan langatonta laajakaistaa, yleisimmin matkapuhelimeen SIM-kortin kautta vietävää internetyhteyttä. Langaton laajakaista toimii ilman halki kulkevan mikroaaltosäteilyn välityksellä. Matkapuhelimissa käytettyjen yhteyksien lisäksi nykyisin yhä useammin myös kotona käytettävä internetyhteys voi olla mobiililaajakaista, esimerkiksi tietokoneeseen USB:n välityksellä kytkettävässä internettikussa, eli niin sanotussa mokkulassa, tai mobiililaajakaistan vastaanottimeksi tarkoitetussa modeemissa. Modeemista internetyhteyden voi jakaa useille laitteille joko internetkaapelilla tai langattomalla verkkoyhteydellä, wifillä. Myös nykyiset älypuhelimet tukevat yleensä internetin jakamista muille laitteille.

Mobiililaajakaista tuotiin Suomen internettarjontaan vuonna 2007, samoihin aikoihin kun älypuhelimet alkoivat selvästi yleistyä. Muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 2010, myös tablettien eli taulutietokoneiden käyttö yleistyi, ja sitä myöten myös myytyjen mobiililaajakaistaliittymien määrä melkein kaksinkertaistui. Yhdysvalloissa mobiililaajakaista on nykyisin yleisempi internetin käyttömuoto kuin kiinteät laajakaistat. Vuonna 2017 Suomessa käytettiin eniten mobiilidataa henkilöä kohti koko maailmassa. Joidenkin tahojen mukaan mobiililaajakaista toimii Suomessa paremmin kuin missään muualla maailmassa.

Laajakaista kotiin

Laajakaistan hankkiminen kotiin edellyttää yhteydenottoa paikalliseen internetpalveluntarjoajaan. Nykyisin internetistä löytyy useita palveluita, joiden avulla voidaan nähdä saatavilla olevat laajakaistavaihtoehdot. Eniten palveluntarjoajia löytyy Helsingin seudulta, vaihtoehtojen vähentyessä kohti maaseutua ja Pohjois-Suomea siirryttäessä. Mitä vähemmän tarjontaa on, sitä todennäköisemmin hinnat ovat korkeammat, ja saatavilla olevat palvelut kapeammat. Asuinpaikka vaikuttaa myös saatavilla olevan laajakaistan nopeuteen, sillä valokuituverkoston alueella nopeudet ovat jopa yli tuhatkertaisia huonon kantavuusalueen mobiililaajakaistoihin verrattuna. Joissakin Suomen osissa ei välttämättä ole kantavuutta lainkaan.

Kun sopiva palveluntarjoaja on löytynyt, voidaan nykyisin koko tilausprosessi yleensä suorittaa internetin kautta. Jos internetiä ei ole käytettävissä, voi tarjouksia ja tarvikkeita mennä hakemaan suoraan lähimpien palveluntarjoajien myyntipisteiltä. Mobiililaajakaistaa varten ei yleensä tarvita kuin SIM-kortti, jos matkapuhelin löytyy jo valmiiksi. Joissain tapauksissa mobiilidatapalvelu voidaan myös lisätä jo käytössä olevalle SIM-kortille. Kotitalouteen hankittavaa laajakaistaa varten sen sijaan tarvitaan myös erillinen päätelaite, eli yleensä internetmodeemi. Modeemeja voi löytyä käytettyjen tavaroiden markkinoilta edullisestikin, mutta niitä ostaessa täytyy olla tarkkana erilaisista vaatimuksista ja standardeista, jotta internetyhteys toimii kuten pitää. Lisäksi on tietenkin hyvä olla varma siitä, että erikseen ostettu modeemi ja laajakaista toimivat yhdessä. Kaapeliverkkoon tarkoitettua modeemia ei voi käyttää ADSL-yhteyden kanssa, ja toisinaan yhden palveluntarjoajan laite ei välttämättä toimi kilpailijan laajakaistassa.

Palveluntarjoajat myyvät monesti pakettina laitteet sekä yhteydet, ja antavat ne asiakkaalle heti ostotapahtuman yhteydessä, tai toimittavat ne asiakkaalle kotiin käyttöohjeiden kera. Asiakas saa sitten itse asentaa laitteiston, ja internetyhteys lähtee toimimaan sovittuna aikana. Jotkut palveluntarjoajat tarjoavat myös valmiita paketteja laitteineen ja asennuksineen, joka on luonnollisesti helpompaa asiakkaalle, etenkin jos sähkö- ja internetlaitteiden asennus olisi itsenäisesti vaikeaa. Asennuspalvelut tietysti tapaavat nostaa oston kokonaishintaa.

Jos internetiä käytetään tietokoneella, kannattaa tarkistaa onko tietokoneessa internetkaapelille sopiva liitäntä. Jos liitäntä löytyy, on suositeltavaa hankkia vastaavalla liitännällä toimiva internetmodeemi. Jotkut modeemit jakavat internetyhteyden vain langattomasti. Kuitenkin etenkin kiinteässä laajakaistassa internet toimii huomattavasti vakaammin, kun tietokone ja modeemi on yhdistetty internetkaapelilla. Jos käytössä on kannettava tietokone, jota täytyy liikutella usein, on langaton internetyhteys luonnollisesti kätevämpi. Langattomaan internetverkkoon voi yhdistää myös älypuhelimilla, jolloin säästetään puhelimen omaa mobiilidataa.

Laajakaistatarjous

Ennen laajakaistan hankkimista eri vaihtoehdot kannattaa kilpailuttaa parhaimman hinta-laatusuhteen löytämiseksi. Jos tarvitset laajakaistaa vain satunnaiseen internetin selailuun puhelimellasi, on todennäköisesti mikä vain mobiililaajakaistapaketti sinulle riittävä ja varmasti edullisin vaihtoehto. Jos puhelimella suoritettava internetin selailu sisältää videoiden katselua tai suurehkojen tiedostojen lataamista, täytyy ottaa huomioon kaksi seikka. Ensimmäiseksi saatavilla olevan mobiililaajakaistan nopeus, jotta videot pyörivät sujuvasti ja lataukset eivät kestä ikuisuuksia. Toisena tekijänä on mahdollinen mobiilidatakatto, joita jotkut palveluntarjoavat asettavat mobiililaajakaistaliittymiinsä. Mahdollisen katon tullessa vastaan, laajakaista joko lakkaa toimimasta tai siirtyy erikseen laskutettavaksi. Tästä voi koitua suuriakin lisäkuluja.

Kotona käytettävän laajakaistan kanssa on aikalailla samat periaatteet: jos käytät laajakaistaa vain satunnaiseen internetin selailuun, voi mobiililaajakaista olla aivan riittävä ja edullisuudessaan järkevin vaihtoehto. Myös kiinteistä laajakaistoista voi löytyä minimaalisia, mutta mobiililaajakaistaa vakaampia vaihtoehtoja. Jos internetin selailua on paljon, tai internetyhteys on kovalla käytöllä esimerkiksi livenä toistettavien lähetysten seuraamisen tai verkkopelien pelaamisen vuoksi, on tärkeää osata valita riittävän nopea laajakaistayhteys. Palveluntarjoajat varmasti kertovat mielellään lisää eri vaihtoehdoista.

Internetyhteyttä valittaessa on myös osattava ottaa huomioon niin lähetys- kuin vastaanottonopeus. Suomessa on yleistä, että tulevalle dataliikenteelle varataan enemmän kaistatilaa kuin lähtevälle, jonka vuoksi internetnopeus saatetaan ilmaista esimerkiksi muodossa 100/5 Mbit/s. Tämä tarkoittaisi sitä, että tuleva liikenne kulkee maksimissaan 100 Mbit/s ja lähtevä maksimissaan 5 Mbit/s. Jos internetin kautta on tarkoitus selaamisen, lataamisen ja katselun lisäksi myös lähettää itse tiedostoja tai livekuvaa, on lähtevän kaistan syytä olla tarpeisiin riittävä. Tällä sivustolla olevalla laajakaistavertailulla löydät parhaiten omiin tarpeisiisi sopivan laajakaistan edullisimpaan mahdolliseen hintaan.